Tällä sivulla kerrataan tapahtuneita veneilyonnettomuuksia veneilyturvallisuuden parantamiseksi. Tapahtumasta on postattu lyhyt kuvaus, johon on liitetty Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) tutkintaselostus. Tarkoituksena on tehdä Otkesin turvallisuussuosituksia tunnetuksi ja edistää hyvää merimiestapaa ja merimiestaitoa, jolla tarkoitetaan yleisesti kaikkea sellaista toimintaa ja tietämystä, jolla lisätään vesillä liikkumisen turvallisuutta ja muiden huomioon ottamista. |
Veneturmatutkinta
Suomenlinnan lautan ja purjeveneen yhteentörmäys Eteläsatamassa, Helsingissä 2.9.2016
Teksti päivitetään myöhemmin |
Huviveneiden yhteentörmäys Nauvon edustalla 29.7.2018
Teksti päivitetään myöhemmin |
| Liitteet:
M2018-02_Nauvo_Tutkintaselostus_FI.pdf
Veneonnettomuus Kotkan edustalla 3.7.2004
Kolme miestä lähti uistelemaan 5,5 m pitkällä HT-sisäperämoottoriveneellä Haminasta Haapasaaren ulkopuolelle, avoimelle rannikolle. Lähtiessä sääennuste oli miesten mielestä riittävän hyvä (8-12 m/s). Jonkin ajan kuluttua tuuli voimistui ja kääntyi lounaaseen, ja miehet päättivät palata samaa reittiä Haminaan. Reitti jäi matkalla olevan saariston tuulen puolelle. Kirkkomaan eteläpuolella aallokko oli kasvanut veneen merikelpoisuuden kannalta liian suureksi. Kuljettaja onnistui kuitenkin luovimaan aallokossa (luovimisessa keula käännetään kohti suuria aaltoja). Todella suuri aalto nosti veneen pystyyn ja kaatoi selälleen. Miehet joutuivat veden varaan. Miehillä oli päällään ainoastaan kelluntahaalarit, ei pelastusliiviä. Yksi pelastautui uimalla luodolle, mutta muut hukkuivat veneen lähistölle. Kolmen tunnin kuluttua ohikulkeva vene huomasi miehen luodolla ja hälytti apua. Onnettomuuden syyt 1. Vene ei ollut olosuhteisiin nähden merikelpoinen 2. Valittiin tuulen puoleinen reitti ja tuulen nopeus kasvoi paluumatkalla yllättäen jopa 20 m/s Turvallisuushuomioita 1. Huomautukseen veneilijöille ei suhtauduttu riittävän vakavuudella 2. Veneen merikelpoisuus ei ole riittävä ennustetulle tuulelle avomerellä. Sääolosuhteiden paikallisella tuntemuksella ja sekä omakohtaisella sään ennustamisella on veneilyssä tärkeä merkitys. Matkan keskeyttäminen suojapaikkaan on miellettävä turvallisuustekijänä eikä epäonnistumisena. 3. Kelluntahaalareiden antama erheellinen mielikuva. Kelluntahaalari ei vastaa ominaisuuksiltaan pelastuspukua, vaan haalareita tulee käyttää pelastusliivin kanssa. 4. Veneen koon ja merikelpoisuuden suhteuttaminen käyttöolosuhteisiin 5. Paikallisten aallokko-olosuhteiden huomioiminen ja paikallistuntemuksen merkitys. On olemassa paikallisten tuntemia vaaranpaikkoja aallokon muodostumisen suhteen. 6. Suojaisan reitin valinta ja suojapaikkaan hakeutuminen. Matkan keskeyttäminen on miellettävä turvallisuustekijänä eikä epäonnistumisena, reittisuunnitelmassa tulee huomioida suojaisat reitit ja suojapaikat tulee selvittää etukäteen. Onnettomuusvene päätti palata ankarimman aallokon kautta, vaikka lähistöllä olisi ollut Haapasaaren kyläsatama ja merivartioasema. Tutkintalautakunnan suositukset 1. Kiinnitettävä huomiota veneen ominaisuuksien suhteuttamiseen sääoloihin ja vesialueeseen, missä venettä aiotaan käyttää. Saariston ulkopuolella tapahtuvaa uistelukalastusta varten on suositeltava suurempien ja merikelpoisempien veneiden käyttöä. |
| Liitteet:
b42004m_tutkintaselostus.pdf
Veneen haaksirikko ja kuljettajan hukkuminen keväällä 2010
Kesäisenä lauantai-aamuna ennen kahdeksaa mies ja koira lähtivät veneellä liikkeelle. Miehellä oli päällään viikkoa aikaisemmin lahjaksi saadut paukkuliivit. Tarkoitus oli ajaa tunnin matka saaristoon Suomenlahden rannikkoväylää pitkin. Karttaa tai muita navigointivälineitä ei käytetty, koska reitti oli tuttu. Noin 5,5 M matkan jälkeen veneen moottori sammui ja vene jäi tuuliajolle, koska polttoaine loppui. Varapolttoainetta ei ollut. Mies soitti sukulaisille ja pyysi tuomaan lisää polttoainetta. Sukulaiset suosittelivat soittoa meripelastukseen. Mies soitti hätäkeskukseen klo 8.16 ja kertoi tilanteesta sanoen ettei kivikko ole enää kaukana. Hän ei kyennyt kertomaan paikkaansa tarkasti. Mies tunsi reitin ulkomuistista eikä hänellä ollut GPS-paikanninta. Veneen kartta oli muulta alueelta, eli veneessä ei ollut tapahtuma-alueen merikarttaa (ks. uusi vesiliikennelaki 7 § 4). Miestä neuvottiin ankkuroitumaan ja häntä ryhdyttiin etsimään Rajavartiolaitoksen partioveneellä ja helikopterilla. Klo Klo 9.22 partiovene havaitsi uponneen veneen luodon rannassa. Vain ohjaushytti oli veden pinnan yläpuolella. Veneen läheisyydessä näkyi eloton henkilö veden pinnalla kelluvien paukkuliivien alapuolella ja eloton koira. Kovan merenkäynnin vuoksi partiovene ei pystynyt vaikuttamaan tapahtumiin. Mies vinssattiin meripelastushelikopteriin noin klo 9.47. Hänet todettiin menehtyneeksi klo 10.05. Kova, rantakallioita vasten käynyt aallokko rikkoi onnettomuusveneen nopeasti. Veneen kuljettajalla oli useiden vuosikymmenien veneilykokemus. Hänen liikuntakykynsä oli jonkin verran heikentynyt. Löydettäessä mies oli puoli-istuvassa asennossa kasvot alaspäin ja paukkuliivit olivat pystyssä miehen niskassa. Vyösolki oli kiinni mutta haararemmi puuttui. Onnettomuuteen johtaneet tekijät 1. Polttoaineen loppuminen 2. Ankkurin laskeminen veneen perästä 3. Paukkuliivien löysällä oleva vyöhihna 4. Onnettomuuspaikan sijaintitiedon puuttuminen (ulkomuistista ajo ilman merikarttaa) 5. Normaalia vaikeampi aallokko 6. Veneen CE aallonkorkeus (2 m) ei ylittynyt, mutta vene ei selviytynyt pysähtymisen ja ankkuroitumisen jälkeen Onnettumuusvene: 6,3 m pitkä, liukuva keskikajuutallinen perämoottorivene (Silver Eagle 630 Cabin + 130 hv Yamaha). Sivukansia ei ole suunniteltu liikkumista varten. Tuuli ja aallokko: lounaistuulta 11-12 m/s, merkitsevä aallonkorkeus 1,1 m Turvallisuushavainnot 1. Ankkuri pitää laskea veneen keulasta vapaassa ankkuroinnissa 2. Polttoaineen määrä tulee tarkastaa ennen jokaiselle matkalle lähtemistä 3. Hätätilanteessa merialueilla tulee ilmoittaa suoraan meripelastuskeskukselle hälytysnumeroon 02941000 - tallennus matkapuhelimeen ja tarra veneeseen! 4. Niin paukku- kuin pelastusliivienkin vyöhihnan tulee olla kireällä ja on suositeltava haarahihnallisia malleja |
| Liitteet:
d72010m_tutkintaselostus.pdf
Vene upposi kesken ajon
Kesällä 2010 viiden hengen seurue, kaksi aikuista ja kolme lasta, lähti kesäpaikastaan käymään läheisessä kaupungissa Yamarin 650/115 hv moottoriveneellä. Iltapäivällä paluumatkalle lähdettäessä tuuli oli yltynyt. Kuljettaja päätti kuitenkin jatkaa matkaa saarten ohi tuulisen ja aallokkoisen selän puolelta, eikä hakeutunut suojaisemmalle reitille. Tuulen nopeus oli 8 m/s, puuskissa 13-14 m/s, ja merkitsevä aallonkorkeus oli 0,5 m. Kasvavan aallokon aiheuttaman veneen jyskimisen ja lapsen pahoinvoinnin vuoksi veneen vauhti alennettiin kuuteen solmuun, minkä jälkeen liukuva vene ei ollut enää merikelpoinen tilanteeseen nähden. Aallot alkoivat heittää runsaasti vettä keulan avotilaan, jonka rakenne oli veden tyhjentymisen kannalta puutteellinen. Kriittisellä hetkellä sähköistä merikarttaa näyttävän kannettavan tietokoneen kansi sulkeutui sammuttaen koneen, eikä karttaohjelma ollut enää nopeasti käyttöön saatavissa. Kuljettaja olisi ajanut suojaiseen paikkaan lähistöllä olevan saaren taakse, mutta ei uskaltanut ilman merikarttaa. Tässä vaiheessa veneestä soitettiin meripelastuskeskukseen. Veneessä olleet ihmiset ja koira vinssattiin meripelastushelikopteriin ja vene upposi. Onnettomuuden syyt
Turvallisuusuositukset
Lue lisää IS |
| Liitteet:
d62010m_tutkintaselostus.pdf
Vesibussi KING ajoi karille
Vesibussi KING ajautui risteilyllä karille Lauttasaaren eteläpuolella 18.8.2011 klo 19.25. Aluksella oli 54 matkustajaa. Onnettomuuden syynä oli päällikön jääminen jumiin WC-tilaan oven lukon rikkouduttua. Ohjaamo jäi tyhjäksi ja tuuli painoi aluksen karille. Kaikki aluksessa olevat saatiin evakuoitua turvallisesti. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan luksen miehitys oli osaamiseltaan puutteellinen. Päällikkö poistui ohjaamosta ilman, että joku olisi tullut hänen tilalleen vastaamaan hetkeksi aluksen turvallisesta kulusta. Turvallisuussuositus Aluksen miehistössä tulisi olla päällikön lisäksi vähintään yksi aluksenkäsittelytaitoinen henkilö, jotta poikkeustilanteessa voidaan taata turvallinen ohjailu, aluksen pysäyttäminen ja mahdollinen ankkurointi. Uuden vesiliikennelain 7 § 2) mukaan päällikön on huolehdittava siitä, että "vesikulkuneuvossa olevia henkilöitä on ohjeistettu riittävällä tavalla turvallisesta vesikulkuneuvossa toimimisesta". Lue lisää: Rajan tiedote |
| Liitteet:
c32011m_tutkintaselostus.pdf
1-7 of 7